Olympialaiset

Ampumahiihto

11 mitalikilpailua:

Miehet Naiset
10 km 7,5 km
Takaa-ajo (10 + 12,5 km) Takaa-ajo (7,5 + 10 km)
20 km 15 km
15 km yhteislähtö 12,5 km yhteislähtö
4 x 7,5 km 4 x 6 km
Sekaviesti (naiset 2 x 6 km + miehet 2 x 7,5 km)
 

Ampumahiihdon esi-isä oli nelimiehisjoukkueilla suoritettu sotilaspartiohiihto, joka esiintyi talviolympiakisoissa 1924, 1928, 1936 ja 1948. Suomi sijoittui kilpailussa joka kerralla toiseksi. Kyseessä katsottiin olevan epävirallinen kilpailu, jonka palkintoja ei laskettu mitalitilastoon. Vuonna 2006 KOK kuitenkin tunnusti Chamonix’ssa 1924 ohjelmaan kuuluneet sotilaspartiohiihdon ja curlingin virallisiksi olympiakilpailuiksi. Suomen mitalitiliin voitiin näin jälkikäteen lisätä yksi hopea.

Henkilökohtaiseksi kilpailulajiksi hiihdon ja kivääriammunnan yhdistelmä kehittyi vasta 1950-luvulla. Lajin otti hallintaansa kansainvälinen viisiotteluliitto, joka risti sen ”kaksiotteluksi” (biathlon). Suomalaiseen kielenkäyttöön vakiintui pian termi ampumahiihto. Oman kansainvälisen liittonsa (IBU) ampumahiihto sai vasta 1992.

Ensimmäiset ampumahiihdon MM-kilpailut järjestettiin 1958. Olympiakisoihin laji tuli mukaan Squaw Valleyssa 1960. Aluksi kilpailtiin vain 20 km:n matkalla. Viesti lisättiin ohjelmaan 1968, pikamatka 10 km 1980. Ampumahiihdossa käytetty ase muutettiin vuonna 1978 sotilaskivääristä pienoiskivääriksi. Ampumamatka lyheni samalla 150:stä 50 metriin. 

Naisten ampumahiihdon ensimmäiset MM-kilpailut järjestettiin 1984. Olympiaohjelmaan naisten ampumahiihto tuli Albertvillen kisoissa 1992. Vuonna 2002 lajivalikoimaan lisättiin pikamatkan aika-eroilla starttaava takaa-ajo, Torinon kisoissa 2006 yhteislähtö. Sotšin kisojen uutuus on miesten ja naisten yhteinen sekaviesti. 

Runsaasti kasvaneen lajivalikoiman ansiosta ampumahiihtäjät nousevat korkealle talviolympiakisojen mitalilistoilla. Norjan Ole Einar Bjørndalen teki historiaa 2002 voittamalla kaikki tarjolla olleet miesten 4 kultamitalia. Saksalaiset Ricco Gross ja Uschi Disl voittivat molemmat mitaleita viisissä peräkkäisissä kisoissa 1992–2006. 

Ainoa sekä ampumahiihdossa että maastohiihdossa olympiamitaleita voittanut urheilija on venäläinen Anfisa Reztsova, joka saavutti ilman asetta viestikultaa ja hopeaa 1988, kiväärin kera kaksi kultaa ja yhden pronssin 1992–94. Suomen hiihtosankari Veikko Hakulinen osallistui ampumahiihtäjänä Innsbruckin kisoihin 1964 ja hiihtikin selvästi parasta vauhtia mutta ampui kuusi ohilaukausta sijoittuen 15:nneksi. Ole Einar Bjørndalen osallistui 2002 myös 30 km hiihtoon mutta jäi viidenneksi. Viestihopeaa ampumahiihdossa 1972 saavuttanut Mauri Röppänen jäi pienoiskiväärin täysottelussa täpärästi neljänneksi Moskovan kesäkisoissa 1980. 

Suomen ampumahiihto vietti suuruudenaikaa 1970-luvulla, jolloin olympiasaaliiksi tuli kolme hopeaa. Harri Eloranta voitti yllätyspronssia miesten pikamatkalla 1992, ja Ville Räikkönen teki saman tempun 1998. Ainoana suomalaisena ampumahiihtäjänä Torinon kisoihin 2006 osallistunut Paavo Puurunen sijoittui yhteislähtökilvassa neljänneksi. Vancouverin kisoissa neljän hengen joukkueen parhaaksi saavutukseksi jäi Timo Antilan 40:s sija pikamatkalla.

Naisampumahiihtäjiemme toistaiseksi paras olympiasaavutus on Mari Lampisen kahdeksas sija pikamatkalla Naganossa 1998.